Lähes jokaisella kiinteistön omistajalla ja rakennusten arvoketjuun liittyvällä toimijalla on varmasti kokemusta rakennusten digitalisoinnin pilotoinnista. Lähestymiskulmia on useita ja niin on erilaisia pilottejakin. Pilotoinnista skaalautuviin ratkaisuihin on kuitenkin päässyt huomattavasti harvempi.
Moni pohtiikin kuinka edetä rakennusten digitalisoinnissa – rakennetaanko infrastruktuuria kerros kerrokselta vai enemmän sovelluskohtaisesti heti arvoa tuottaen.
Kasattaessa älykästä rakennuksen infrastruktuuria kerros kerrokselta, haetaan ensin ratkaisua yhteen palaseen koko rakennusportfoliota silmällä pitäen. Esimerkkinä tästä etäyhteysratkaisut, yleisvalvomot tai analytiikka- ja integraatioalustat – näistä siis jokainen erikseen.
Usein tässä strategiassa korostuu teknologia ja sen valinnan haasteet. Tässä mallissa tilaaja toimii integraattorina ja vastaa itse siitä, että kokonaisratkaisu tuottaa halutun arvon ja lopputuloksen.
Toinen lähestymistapa on antaa kumppanille vastuu arvon tuottamisesta alusta loppuun – sisältäen kaikki arkkitehtuurin kerrokset. Tästä esimerkkinä voidaan pitää vaikka rakennuksen lämmityksen älykästä ohjaamista, jossa toimittaja vastaa hyödyn tuottamista ja ratkoo tietoturva-, analytiikka-, integraatio-, koneoppimis- ja käyttöönottohaasteet kokonaisuutena.
Kohtuullisen laajan otannan perusteella uskallan väittää, että jälkimmäinen ratkaisu tuottaa enemmän arvoa seuraavista syistä:
- Arvon tuottaminen rakennuksia digitalisoimalla ei ole kiinni yhdestäkään tarvittavasta teknologiasta, vaan niiden yhteensovittamisesta. Harvalla organisaatiolla on tosiasiallisesti resursseja huolehtia tuosta yhteensovittamisesta, vaikka teknologiavalinnat olisivat kuinka avoimia tahansa. Avoimuus ei ratkaise tiedon laadukkaaseen hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
- Digitaalisen infran kerros kerrokselta rakentamisessa myös investoinnit syntyvät kokonaan ennen hyötyjen realisoitumista. Tässä riskinä on tietysti se, että osa investoinneista menee hukkaan esim. teknologian kehittyessä. Jälkimmäisessä toimintamallissa ideana on, että jokainen ratkaisu maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Todellisuudessa asia ei ole näin mustavalkoinen ja jokapäiväiset päätökset ovat ylläolevien mallien välimuotoja. Ero ajattelumalleissa on kuitenkin todella suuri. Kaupunkisuunnittelu kerros kerrokselta on varmasti perusteltua, mutta digitalisointihankkeissa vastaavasti nopea arvontuotto johtaa nopeampaan oppimiseen ja sitä kautta kyvykkäämpään organisaatioon. Kunhan näkemys digi-infran arkkitehtuurista on mukana alusta asti, mikään ei toki estä rakentamasta infraa pikkuhiljaa arvoa tuottavien täsmäratkaisujen kautta,
Kolme askelta rakennusten digitalisointiin
Miten edetä hajanaisista pilotoinneista todelliseen arvontuottoon? Oma ehdotukseni etenemisestä on seuraava
1. Aloita lämmityksen älykkäästä ohjaamisesta ja maksa syntyneillä säästöillä niin langattomien lisämittausten, tietoturvallisen etäyhteyden, datan keruun ja ohjauksen vaatimat mini-investoinnit. Tässä vaiheessa syntyy kyky raportoida ja optimoida olosuhteita ja lämmitysenergiaa analytiikka-alustalla. Selvitä samalla potentiaali sähkön kysyntäjoustoon.
2. Selvitä rajapinnat esim. valaistusjärjestelmään tai esimerkiksi erilaisiin varausjärjestelmiin. Pilotoi nopealla integroinnilla analytiikka-alustaan hyötyjä joko loppukäyttäjälle ja mittaa vaikutuksia. Skaalaa, jos hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset.
3. Kun olosuhde-, energia- ja taloteknisten prosessien raportointi on mahdollista, voit myös siirtyä palveluostamisessa malliin, jossa toimija tuottaa olosuhteita ja energiakustannusten optimointia palveluna.
Rakennusten käyttö- ja käyttötarkoitukset muuttuvat jatkuvasti. Pelkkä älykäs säätö ei riitä, vaan vaaditaan myös rakennuksissa tapahtuvaa huollon kaltaista toimintaa, jolla rakennus pidetään jatkuvasti olosuhde- ja energiaoptimoituna.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.
