Tulevana lämmityskautena energiankulutuksesta nipistäminen on yhä tärkeämpää. Datan ja analytiikan avulla kiinteistössä voi löytyä useitakin kohtia, jossa energiankulutusta voidaan säästää ja optimoida olosuhteiden kärsimättä. Lue, mitkä ovat kiinteistön tyypillisimmät, helposti pimentoon jäävät energiasyöpöt!
Kiinteistöjen automaatiojärjestelmät alkavat olla hyvin hienostuneita kokonaisuuksia, joissa energiankulutusta ja olosuhteita voidaan optimoida hyvin tarkasti ennen kaikkea lämmityksen ja ilmanvaihdon yhteispelin avulla.
Usein haasteena on, että pienelläkin muutoksella saattaa olla suuri vaikutus kokonaisuuteen ja juuri kokonaisuuden hallinta saattaa jäädä huomiotta.
“Esimerkiksi lämmitystä saatetaan lisätä huonesäätimillä, jos käyttäjjät antavat palautetta liian viileistä tiloista. Tämän seurauksena ilmanvaihto kompensoi lämmönnousua lisäämällä kylmää ilmaa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että kiinteistössä lämmitetään ja jäähdytetään tiloja samanaikaisesti”, kuvailee etähallinnan päällikkö Aki Nieminen Fidelixiltä.
Joskus kiinteistöissä saattaa sähköä kulua enemmän kuin pitäisi, mutta ylimääräisen kulutuksen syihin ei päästä kiinni. Kun kiinteistön tuottamaa dataa seurataan ja analysoidaan, voidaan turhat energiasyöpöt löytää.
Dataa analysoimalla löydetään poikkeavuudet
Fidelixin Flow_how-analytiikkapalvelussa kiinteistön tuottamaa dataa kerätään 24/7 ja sitä verrataan sekä aiempien vuosien vastaaviin ajankohtiin että toisiin samantyyppisiin kohteisiin. Analytiikka poimii datasta poikkeavuuksia jopa yksittäisen tilan tai laitteen tarkkuudella ja nostaa niitä esiin.
“Fidelixin energia-asiantuntija pystyy näiden tietojen avulla analysoimaan, mistä voi olla kysymys”, kertoo palvelupäällikkö Risto Jernberg Fidelixin energiatiimistä.
Energian piilokulutusta saattavat aiheuttaa esimerkiksi venttiilit ja suodattimet, joita on niin lämmitys- kuin ilmanvaihtojärjestelmissäkin.
“Esimerkiksi ilmanvaihtokone saattaa joutua käyttämään ylimääräistä energiaa likaisen tai tukkeutuneen suodattimen vuoksi. Se joutuu ikään kuin ponnistelemaan normaalia enemmän hoitaakseen tehtävänsä. Tästä ei välttämättä tule hälytystä, koska ilma vaihtuu, mutta vertaamalla dataa esimerkiksi muihin vastaaviin kohteisiin tai aiempiin vuosiin, voidaan havaita, että energiankulutus on normaalia korkeampi”, Jernberg havainnollistaa.
Myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän vuotavat venttiilit ovat ongelma, jonka data voi paljastaa.
“Venttiilin vuotaminen voidaan havaita esimerkiksi yön aikaisesta kulutuksesta. Toisin sanoen huomataan, että energiaa kuluu, vaikka lämmitys ei ole käytössä”, Jernberg selvittää.
Säädöt kohdilleen
Energiansäästöä syntyy tyypillisesti pienistä puroista. Data saattaa kertoa, että lämmityksen hienosäädöt eli esimerkiksi niin sanotut kuolleet alueet eivät ole kunnossa. Kuollut alue tarkoittaa esimerkiksi huonelämpötilan asetusarvon ympärille määriteltyä poikkeamaa, jonka sisällä lämpötila saa vaihdella ilman, että automaatio reagoi.
“Jos huonelämpötilan asetusarvoksi on laitettu esimerkiksi 21 astetta ja kuolleeksi alueeksi on asetettu nolla, niin joka kerta kun lämpötila poikkeaa suuntaan tai toiseen 21 asteesta, automaatio ryhtyy heti joko lämmittämään tai jäähdyttämään tilaa”, Aki Nieminen kertoo.
“Kun kuolleeksi alueeksi asetetaan esimerkiksi +/- 0,5 astetta, niin turha lämmitys tai jäähdytys vältetään, kunhan lämpötila pysyy 20,5 – 21,5 asteen haarukassa.”
Energiansäästöä saattaa löytyä muistakin säädöistä. Nieminen vinkkaa tarkistamaan myös ilmanvaihdon ja valaistuksen aikaohjelmat sekä lämmityksen kesä- ja talviasetukset.
Antureilla avainrooli
Datan avulla päästään kiinni myös mahdollisiin viallisiin antureihin, jotka näyttävät vääriä lukemia. Kaikki saattaa näennäisesti näyttää toimivan oikein, mutta dataa seuraamalla voidaan havaita, että jotain on pielessä.
“Jos ilmanvaihtokoneessa on viallinen paine- tai ilmamääräanturi, kone saattaa itse luulla käyvänsä pienellä nopeudella, vaikka se kävisikin suurella teholla.
Ja jos lämpötila-anturi on rikki, tilaa lämmitetään tai jäähdytetään väärin perustein”, Aki Nieminen kuvailee.
Olosuhteiden toimiva seuranta ja optimointi edellyttää, että kiinteistöön on asennettu riittävästi esimerkiksi lämpötila-antureita asianmukaisiin paikkoihin. Jos kiinteistössä ei ole riittävästi mittauspisteitä, ei olosuhteita voida luotettavasti mitata. Anturit täytyy myös sijoittaa oikein, mikä vaatii ammattitaitoa.
“Vasta kun kiinteistöä ohjataan aidosti sen tuottaman datan perusteella, saadaan automaation hyödyt, kuten energiankulutuksen optimointi, ulosmitattua täysimääräisesti”, Risto Jernberg toteaa.
Muistilista lämmityskauden alkuun
Tarkista ainakin nämä:
1. Vuotavat ja tukkeutuneet venttiilit
2. Rikkinäiset anturit
3. Likaiset suodattimet
4. Huonesäätimien säädöt
5. Aikaohjelmat ja asetukset
Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää Flow_how-palvelusta.
Varaa aika suoraan kalenteristamme alta tai lähetä yhteydenottopyyntö.